{"id":209,"date":"2022-07-15T13:37:06","date_gmt":"2022-07-15T12:37:06","guid":{"rendered":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/?page_id=209"},"modified":"2023-08-18T11:51:49","modified_gmt":"2023-08-18T08:51:49","slug":"mineraalisysteemit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/fi\/mineraalisysteemit\/","title":{"rendered":"Mineraalisysteemit"},"content":{"rendered":"

Mineraalisysteemit<\/h1><\/h1><\/div>
Malminmuodostusprosessit ovat osa laajempia kratoni-mittakaavan geologisia tapahtumia. Malminmuodostus heijastaa laaja-alaista tektonista ja geokemiallista kehityshistoriaa.<\/h6>\n
Mineraalisysteemianalyysissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n malminmuodostuksen kannalta kriittiset prosessit ja parametrit. Mineraalisysteemimallia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna malminetsint\u00e4kohteiden valinnassa.<\/h6>\n
Vuonna 2020 julkaistiin Suomen mineraalisysteemeist\u00e4 kertova verkkosivu Mineral Systems of Finland \u2013 Mineral Systems of Finland (gtk.fi)<\/a><\/h6>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sivusto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 orogeenisten kultamalmien systeemien kokonaisuuden<\/a>.<\/h6>\n<\/div><\/div><\/div>

Mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4mallia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etsint\u00f6jen kohdistamiseen, jos eri mittakaavoilla vaikuttavat kriittiset prosessit voidaan muuntaa karttakuviona esitett\u00e4v\u00e4ksi parametreiksi ja n\u00e4m\u00e4 parametrit voidaan luokitella asianmukaisesti valitulle malmityypille luonteenomaisten prosessien mittakaavan ja merkityksen mukaan. Mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4analyysin tarkoituksena on parametrien asianmukainen mittakaava ja luokittelu. Mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4analyysi saattaa vaatia kartoitettavien ominaisuuksien parempaa luokittelua, jotta niit\u00e4 voidaan paremmin tunnistaa saatavilla olevista laajoista tietoaineistoista. Lis\u00e4ksi jos yleistettyj\u00e4 malleja sovelletaan ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 tarkennetaan arvioitavaan alueeseen, rajoittaa se menetelm\u00e4n mielekkyytt\u00e4. Jos tutkittavalla alueella on olemassa tunnettuja esiintymi\u00e4 tutkittavasta esiintym\u00e4tyypist\u00e4, niihin liittyvien kriittisten parametrien ilmeneminen tulisi tarkistaa t\u00e4llaisilla \u201dharjoituskohteilla\u201d. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa voisi olla erityisen arvokas, kun halutaan tunnistaa kohteena olevan esiintym\u00e4tyypin proksimaalisia jalanj\u00e4lki\u00e4 suuremman mittakaavan jalanj\u00e4lkien joukosta. Toisaalta juuri t\u00e4ll\u00e4 mittakaavatasolla deterministisen etsinn\u00e4n tietoaineistot voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4analyysiin perustuvaan todenn\u00e4k\u00f6isyysetsinn\u00e4n tietoaineistoon.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
<\/span><\/div><\/div><\/div>

Malmiesiintym\u00e4n tyypist\u00e4 riippumatta, niihin liittyv\u00e4 suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuttujia voidaan tiivist\u00e4\u00e4 muutamaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n geologiseen prosessiin, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t mineraalien etsint\u00e4mallien kehityksess\u00e4 sovellettavan mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4mallin t\u00e4rkeimm\u00e4t piirteet.<\/p>\n

    \n
  1. prosessit, jotka tuottavat energiaa malminmuodostuksen ainesosien liikuttamiseen ja niit\u00e4 kuljettaville v\u00e4liaineille;<\/li>\n
  2. prosessit, jotka luovat malminmuodostuksen ainesosien ja niiden kuljetusv\u00e4liaineiden l\u00e4hteit\u00e4 (tai v\u00e4liaikaisia l\u00e4hteit\u00e4);<\/li>\n
  3. prosessit, jotka luovat kuljetusreittej\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 malmiesiintym\u00e4kohteisiin;<\/li>\n
  4. fyysiset ja kemialliset prosessit, jotka luovat esteit\u00e4 (ansoja) malmiesiintymille tai malminmuodostuksen ainesosien toissijaisten l\u00e4hteiden (v\u00e4liaikaiset ansat\/esipitoisuudet) muodostumiselle;<\/li>\n
  5. prosessit, jotka johtavat malminmuodostuksen ainesosien kuljetuksen, esiintymien, dispersion (nielun) ja uudelleenliikuttelun jalanj\u00e4lkien muodostumiseen;<\/li>\n
  6. prosessit, joita tarvitaan malmiesiintym\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4miseen (tai muokkaamiseen)<\/li>\n<\/ol>\n<\/div><\/div><\/div>

    Tektoninen ymp\u00e4rist\u00f6 eli alueen geodynaamisen kehityksen aikainen muuttuja m\u00e4\u00e4rittelee prosesseja, jotka tuottavat energiaa materiaalin kuljetukseen ja l\u00e4hteest\u00e4 nieluun johtavien kuljetusreittien kehittymiseen. Siksi maankuoren geodynaaminen kehitys ja rakennearkkitehtuuri ovat mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4n perusparametreja. N\u00e4m\u00e4 parametrit m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t my\u00f6s niit\u00e4 prosesseja, jotka johtavat malminmuodostuksen ainesosien l\u00e4htein\u00e4 toimivien primaariesiintymien (esimerkiksi vaipan rikastuneet alueet, litosf\u00e4\u00e4rilaatan metasomaattiset alueet tai tietyt maankuoren alueet) tai sekundaaristen esiintymien (esimerkiksi tietyt litologiset yksik\u00f6t, joissa on tapahtunut metallien tai metallien kuljetusligandien rikastumista) avautumiseen. Metallien rikastumiseen johtavien primaari- ja sekundaariprosessien parametreihin vaikuttavat l\u00e4mp\u00f6tila- tai geokemialliset gradientit, jotka yleens\u00e4 my\u00f6s m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t mineralisoitumisprosessien jalanj\u00e4lki\u00e4. Prosessien ajoitus on mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4n keskeinen parametri, sill\u00e4 pelkk\u00e4 potentiaalisten l\u00e4hteiden, kuljetusrakenteiden ja geokemiallisten esteiden p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen esiintyminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 ne ovat saman mineraalij\u00e4rjestelm\u00e4n osia. Koska prosessit toimivat eri mittakaavoissa, my\u00f6s niiden parametreilla on mittakaavaan liittyv\u00e4 hierarkia. Esimerkiksi geodynaamisen kehityksen parametrit toimivat maankuoren tai laajan maankuoren osan mittakaavassa, kun taas ansat sijoittuvat vain pieneen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n maankuorta (esiintym\u00e4n mittakaava).<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

    <\/div><\/div>
    <\/div>
    \n

    Yhteystiedot (etunimi.sukunimi@gtk.fi):<\/p>\n

      \n
    • Erikoistutkija Tuomo T\u00f6rm\u00e4nen<\/li>\n
    • Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Irmeli Huovinen<\/li>\n<\/ul>\n<\/div><\/div><\/div>
      <\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-209","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":209,"en":859},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/209","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=209"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/209\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":896,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/209\/revisions\/896"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/minmatka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}