Kansallisen kairasydänarkiston digitalisoinnin kehittäminen
GTK ylläpitää kaivoslain mukaista kansallista kairasydänarkistoa, jossa on yli 3,5 miljoonaa metriä malminetsinnässä, kaivannais-toiminnassa, kallioperätutkimuksessa ja kalliorakentamisessa otettuja kairasydämiä. MinMatKa-projektissa kehitetään arkiston digitalisointia. Siinä keskitytään pääosin akkumineraaliesiintymien viimeaikaisesta ja aiemmasta etsinnästä tai hyödyntämisestä kertyneen kairasydänaineiston digitalisointiin.
Kairasydämistä saatavan tutkimustiedon keruun, käsittelyn, mallinnuksen, tulkinnan, tulosten validoinnin ja säilytyksen prosessia digitalisoimalla nopeutetaan ja yhdenmukaistetaan geologisen asiantuntijatyön vaiheita. Tämä on tähän asti sitonut paljon tutkijoiden työaikaa. Digitalisointi tehostaa ajan myötä myös kairasydänmateriaalin varastointia ja mahdollisesti vähentää säilytyskustannuksia. Digitaalisin keinoin voidaan säilyttää tuleville sukupolville tietoja näytteistä, joita ei ole mahdollista arkistoida pysyvästi.
Miksi kairasydämet ovat tärkeitä?
Kairasydämistä saadaan taloudellisen geologian ja muita geologisia tutkimuksia varten tietoa kallioperän mineraalien esiintyvyydestä sekä mineralogisista, kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Kairasydänaineistot kertovat mineraaliesiintymän maantieteellisistä ulottuvuuksista ja mm. mineraalien alkuainepitoisuuksista, louhittavuudesta, murskattavuudesta, rikastettavuudesta sekä niiden mahdollisista ympäristö- ja terveysvaikutusten aiheuttajista.
Sydämissä säilyvä tieto on tärkeässä asemassa tulevaisuudessa, jossa voi jokin nyt merkityksetön alkuaine ollakin olennaisen tärkeä. Näin on käynyt aiemmin esimerkiksi koboltille.
Mihin osaprojekti tarkemmin keskittyy?
Monialaista mittaustietoa kerätään kairasydämistä koneellisesti ja hyödynnetään edelleen digitaalisen tiedon laskennallisen tulkinnan kehittämisessä. Osaprojektin keskeisinä kehittämisen kohteina ovat:
- kairasydänten digitaaliset spektrigeologiset ja petrofysikaaliset mittausmenetelmät
- erilaisten digitaalisten mittausaineistojen paikkaan sidottujen muuttujien laskennallinen yhteistulkinta
- moniulotteinen mallinnus ja esittäminen osana akkumineraaliesiintymien etsinnän ja hyödyntämisen ketjua.
Mitä tehty tähän mennessä ja mitä tullaan tekemään?
Suomen kansallisen kairasydänarkiston hyperspektriskannausaineistot on alusta eli vuodesta 2018 lähtien koottu suurelta osin yhteistyössä kotimaassa toimivien kaivannaisalojen yritysten tai niiden toimintaedellytyksiä kehittävien, GTK:n toteuttamien tutkimus- ja innovaatioprojektien kanssa.
Kansallisen kairasydänarkiston digitalisoinnilla vaikutetaan arkistomateriaalien käytettävyyden, säilytyksen ja tutkimuksen tehostumisen ohella alan toiminnan yleiseen kehittymiseen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Kairasydänten tutkimus vie paljon aikaa ja materiaalin säilyttäminen tilaa. GTK:n kansallisessa kairasydänarkistossa Lopella ja Rovaniemellä on arkistoituna noin 4 000 km kallioperästä kairattua kairasydänmateriaalia noin 36 800 valtion ja yritysten kairauksesta yhteensä 11 varastohallissa.
Geologi tutkimassa kallioperästä kairattua kairasydäntä silmämääräisesti, mm. tunnistaa mineraaleja ja kallioperän rakenneominaisuuksia.
Geologisesti tulkittu 3D-malli taloudellisesti kiinnostavista kallioperän raaka-aine-esiintymän kairasydämistä mitatuista digitaalisista parametreista (Kuva: Hattu 3D -projekti).
Pääjohtajamme Kimmo Tiilikainen kävi tutustumassa hyperspektriskannauksiin.
Mistä saa lisätietoa ja miten pääsee aineistoihin käsiksi nyt?
Kansallisen digitaalisen kairasydänarkiston skannausaineistojen tuotteistusta, palveluita ja jakelua kehitetään parhaillaan.
Tietoa kairasydänarkiston nykyisestä toiminnasta ja yhteystiedot löytyvät sivulta: Kairasydänarkisto | GTK
Lisätietoa projektista antavat (etunimi.sukunimi@gtk.fi):
- Geologi Panu Lintinen (hyperspektriskannausten toteutus)
- Erikoistutkija Kati Laakso (spektrigeologia)
- Geologi Soile Aatos (kansallisen kairasydänarkiston digitalisoinnin kehittäminen skannausaineistojen osalta)