{"id":2655,"date":"2026-06-03T13:53:36","date_gmt":"2026-06-03T10:53:36","guid":{"rendered":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/?page_id=2655"},"modified":"2026-06-03T13:53:36","modified_gmt":"2026-06-03T10:53:36","slug":"malminetsinnan-ymparistovaikutukset-projekti-etenee-maastosta-laboratorioon","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset-projekti-etenee-maastosta-laboratorioon\/","title":{"rendered":"Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projekti etenee maastosta laboratorioon"},"content":{"rendered":"

Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projekti etenee maastosta laboratorioon<\/h2><\/h2><\/div>

Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset (METYV) -projektissa on siirrytty valmistelusta tutkimusty\u00f6h\u00f6n. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa erityisesti kairausten vaikutuksista pintaveteen, pohjaveteen, maaper\u00e4\u00e4n ja eli\u00f6ihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 projektissa selvitet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kairausvesien, kairauskemikaalien ja kairaussoijan vaikutuksia sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n menetelmi\u00e4, joilla vaikutuksia voidaan arvioida nykyist\u00e4 luotettavammin.<\/em><\/p>\n

Projekti k\u00e4ynnistyi vuonna 2025, jonka aikana perusty\u00f6 saatiin hyvin alkuun. Aineistonhallinta on k\u00e4ynnistynyt maastotutkimusten my\u00f6t\u00e4, ja aineistoa on alettu koota tarinakarttatoteutusta varten.<\/p>\n

Tutkimuskohteet valittiin projektin alussa, ja maastotarkasteluja sek\u00e4 kairaussoijan n\u00e4ytteenottoa on tehty Soklin, Ala-Penikoiden, Siiaavan ja Kitisen alueilla. Pinta- ja pohjavesivaikutusten karttatulkinnat ovat k\u00e4ynniss\u00e4 ja vuoden 2026 maastotutkimuksia suunnitellaan parhaillaan. Tutkimukset tulevat sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa pohjavesin\u00e4ytteenottoa, l\u00e4mp\u00f6kameralla varustettuja droonilentoja, geofysiikkaa ja ekologisia tutkimuksia.<\/p>\n

Kohteellisen pohjavesi\u2013pintavesikonseptin aineistoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n, ja sen tuloksia tullaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maastot\u00f6iden tarkentamisessa. Kairausten varsinaisten pohjavesivaikutusten tutkimus ei ole viel\u00e4 alkanut, mutta se on yksi seuraavien vaiheiden t\u00e4rkeist\u00e4 kokonaisuuksista. Tutkimusta varten ker\u00e4t\u00e4\u00e4n aineistoa kes\u00e4n 2026 geofysikaalisilla mittauksilla Soklissa. Maastoty\u00f6t keskittyv\u00e4tkin jatkossa Soklin ja Sodankyl\u00e4n alueille<\/p>\n

Kairauskemikaalien ja kairaussoijan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten tutkimus on edennyt eri tavoin. Ekotoksikologinen testisuunnitelma on valmis ja useimmat suunnitelluista kairauskemikaaleista on saatu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, my\u00f6s ensimm\u00e4iset tulokset valmistuivat alkuvuodesta 2026.<\/p>\n

Kairaussoijan osalta on analysoitu viisi soijan\u00e4ytett\u00e4 ja nelj\u00e4 maaper\u00e4n vertailun\u00e4ytett\u00e4. N\u00e4ytteist\u00e4 tehtiin muun muassa alkuaineanalyysej\u00e4, pH-m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4, rikki- ja hiilipitoisuuksien m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4 sek\u00e4 kaksivaiheinen ravistelutesti. Tuloksia on verrattu PIMA-asetuksen raja-arvoihin sek\u00e4 Keski-Lapin ja Soklin taustapitoisuuksiin. Tulosten perusteella p\u00e4\u00e4tettiin ottaa lis\u00e4\u00e4 soijan\u00e4ytteit\u00e4 edustavuuden parantamiseksi. Tuloksista havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 vanhemmilla kohteilla kairaussoija on sekoittunut maaper\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tekee tulkinnan haastavaksi.<\/p>\n

Alustavia ekotoksikologisia tuloksia kairauskemikaaleista<\/h3>\n

Alustavia ekotoksikologisia testej\u00e4 on tehty lis\u00e4ksi Ala-Penikan purovedell\u00e4. Vesikirpputestiss\u00e4 ei havaittu vastetta, mutta viherlev\u00e4testiss\u00e4 todettiin heikko kasvun inhibitio, joka tuskin poikkeaa tilastollisesti kontrollista. Purosedimenttitesti suoritetaan l\u00e4hiaikoina. Havainnot ovat hyv\u00e4 alku, mutta varsinainen tulkinta edellytt\u00e4\u00e4 koko testikokonaisuuden valmistumista ja tulosten kokoamista yhteen.<\/p>\n

Luonnon monimuotoisuuteen liittyv\u00e4 n\u00e4ytteenotto on edennyt erityisesti vesieli\u00f6st\u00f6n osalta. Pohjael\u00e4imi\u00e4, biofilmi\u00e4 ja vedenlaatua koskevat n\u00e4ytteenotot tehtiin Soklin, Kitisen ja Ala-Penikan tutkimuskohteilla. DNA-pohjaiset n\u00e4ytteet ovat parhaillaan analysoitavina. Maaekosysteemeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvat tutkimukset ovat siirtyneet kes\u00e4lle 2026 ja niiden k\u00e4ynnistyminen on seuraava t\u00e4rke\u00e4 askel.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset tulokset kairauskemikaaleille tehdyist\u00e4 ekotoksikologisista testeist\u00e4 ovat valmistuneet ja niit\u00e4 tulkitaan parhaillaan. Projektin yhteisty\u00f6kumppanit ovat toimittaneet kairausten apuaineita. Kairauskemikaalit ovat eri aineiden sekoituksia, jotka laimennetaan veteen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten valmistajien suositusten mukaisesti. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus on tehnyt kemikaalituotteilla ensimm\u00e4iset toksisuustestit, jotka osoittavat eroja aineiden ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydess\u00e4. Kirjolohen alkionkehitystestin ja vesikirpputestin perusteella valmiit k\u00e4ytt\u00f6liuokset ovat usein haitallisia n\u00e4ille vesieli\u00f6ille, mutta haitallisuus v\u00e4henee tai poistuu liuoksen laimentuessa edelleen vedell\u00e4. Toksisuustestej\u00e4 jatketaan muilla lajeilla ja kairauskemikaaleilla.<\/p>\n

Projektissa keskityt\u00e4\u00e4n seuraavaksi tulosten tulkintaan, ekotoksikologisten testien etenemiseen, pohjavesin\u00e4ytteenoton valmisteluun, DNA-analyysien tulosten hy\u00f6dynt\u00e4miseen sek\u00e4 tarinakartan viimeistelyyn. Projekti on edennyt vaiheeseen, jossa aineistoa alkaa kerty\u00e4 monesta suunnasta. T\u00e4m\u00e4 luo hyv\u00e4\u00e4 pohjaa sille, ett\u00e4 loppuvaiheessa voidaan tuottaa sek\u00e4 tutkimustietoa ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suosituksia malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiin ja v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n

Tuloksista kerrotaan projektikumppaneiden ja projektin verkkosivuilla sek\u00e4 tarinakartassa, joka julkaistaan loppuvuodesta 2026. Tulosten odotetaan olevan laadultaan sellaisia, ett\u00e4 ne voidaan julkaista my\u00f6s tieteellisin\u00e4, vertaisarvioituina julkaisuina.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

\"Henkil\u00f6<\/span><\/div>

N\u00e4ytteenottoa Saijanojalla. Kuva: Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus.\u00a0<\/span><\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2655","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":false,"translations":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2655"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2662,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2655\/revisions\/2662"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}