{"id":2493,"date":"2025-04-02T15:19:50","date_gmt":"2025-04-02T12:19:50","guid":{"rendered":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/?page_id=2493"},"modified":"2025-07-01T15:51:41","modified_gmt":"2025-07-01T12:51:41","slug":"teemat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/teemat\/","title":{"rendered":"Teemat"},"content":{"rendered":"

Tutkimuksen teemat<\/h1><\/h1><\/div><\/div><\/div>

Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projektissa tutkimus jakautuu nelj\u00e4\u00e4n teemaan:<\/strong><\/p>\n

    \n
  • Pinta- ja pohjavesi<\/strong><\/li>\n
  • Kairausten apuaineet<\/strong><\/li>\n
  • Kairaussoija<\/strong><\/li>\n
  • Kairauksen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
    <\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

    Pinta- ja pohjavesi<\/h2><\/h2><\/div>

    Malminetsint\u00e4alueet ovat alussa laajoja ja saatujen tulosten perusteella niit\u00e4 pienennet\u00e4\u00e4n. Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projektissa kehitet\u00e4\u00e4n monimittakaavainen vesien tutkimuksen konsepti, jossa malminetsinn\u00e4n tarkentuessa pienemmille alueille ja lopulta kohdekohtaiseksi, pystyt\u00e4\u00e4n tuottamaan tietoa pohjavesi- ja pintavesiolosuhteista kustannustehokkaasti relevanteilla menetelmill\u00e4.<\/p>\n

    Tutkimuskonseptin avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 laaja-alaisesti vesiin liittyv\u00e4t riskikohteet sek\u00e4 antamaan tietoa alueellisista olosuhteista ennen malminetsinn\u00e4n aloittamista. Alueellisen tarkastelun perusteella voidaan ohjata tarkentavaa malminetsint\u00e4\u00e4 ja pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n riskikohteita. Konseptiin kuuluu my\u00f6s vesiolosuhteiden paikallinen tarkastelu, jossa tutkitaan kairauskohteen vesiolosuhteita alueellista tarkastelua tarkemmin sek\u00e4 kohdekohtainen tarkastelu, jossa tarkastellaan yksitt\u00e4iseen kairaukseen vaikuttavia hydrologisia ja hydrogeologisia ominaisuuksia, ohjataan kairausta niiden perusteella ja pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi mahdollisia vett\u00e4 johtavampia ruhjevy\u00f6hykkeit\u00e4.<\/p>\n

    Tutkimuskonsepti toimii my\u00f6s koskemattoman luonnon pohja-aineistona, jos malminetsint\u00e4 johtaa kaivostoiminnan aloittamiseen. Tutkimuskonseptin avulla voidaan tunnistaa pohjavesien ja pintavesien riskikohteet ja ohjata malminetsint\u00e4\u00e4 ennen sen aloittamista, jotta toiminnan ymp\u00e4rist\u00f6riskit olisivat mahdollisimman pienet.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

    <\/span><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

    Kairausten apuaineet <\/strong><\/h2><\/h2><\/div>

    Malminetsinn\u00e4n kairauksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n apuaineita, jotka mahdollistavat kairaussoijan nostamisen rei\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 liukastavat ter\u00e4\u00e4 ja tukkivat kallioper\u00e4n ruhjeisuutta. K\u00e4ytettyjen kemikaalien mahdollisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia on selvitetty yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. On olemassa vain sirpaleista tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 malminetsinn\u00e4n kairauskemikaaleina ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, mutta osan n\u00e4ist\u00e4 kemikaaleista tiedet\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia yhdisteit\u00e4, kuten akryyliamideja, hiilivetyj\u00e4 ja pinta-aktiivisia aineita. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 kairattaessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t kemikaalim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat pieni\u00e4, voivat kemikaalij\u00e4\u00e4m\u00e4t malminetsinn\u00e4n yhteydess\u00e4 p\u00e4\u00e4ty\u00e4 suoraan pohja- tai pintaveteen.<\/p>\n

    Kairauskemikaalien ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista on olemassa vain v\u00e4lillist\u00e4 tietoa (esim. k\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedotteissa), joten Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projektissa tutkitaan kairauksessa k\u00e4ytett\u00e4vien kemikaalien todellista vaikutusta eli\u00f6ihin ja biodiversiteettiin. Aiheutuuko kairauksista haittaa ymp\u00e4rist\u00f6lle ja onko materiaalit k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 haitattomiksi ennen niiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n?<\/p>\n

    Projektissa tehd\u00e4\u00e4n kattava tietokantakartoitus malminetsinn\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 kemikaaleista ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus tuottaa tutkimusraportin t\u00e4rkeimmist\u00e4 havainnoista. Projektissa tutkitaan lis\u00e4ksi laboratorioanalyyseill\u00e4, mit\u00e4 yhdisteit\u00e4 kairauskemikaalit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t (non-target screening<\/em>) ja arvioidaan n\u00e4iden aineiden aiheuttamia ymp\u00e4rist\u00f6riskej\u00e4. Kairauskemikaalien ymp\u00e4rist\u00f6riskien arviointiin sovelletaan standarditoksisuustestej\u00e4, joiden joukosta valitaan tulosten perusteella k\u00e4ytt\u00f6kelpoisimmat ja suositeltavat menetelm\u00e4t viranomaisten ja yritysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

    Kairauksen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset<\/h2><\/h2><\/div>

    Kairaustoiminta kohteilla ja kaluston siirrot paikalle aiheuttavat ymp\u00e4rist\u00f6n eri luontotyyppien kulumista. Yleinen arvio on ollut, ett\u00e4 talvella tehdyill\u00e4 kairauksilla on vain v\u00e4h\u00e4inen vaikutus luontotyyppeihin, ja ett\u00e4 turvemaan ja vesist\u00f6jen luontotyypeill\u00e4 vaikutukset ovat karuja kangasmaita selv\u00e4sti suuremmat. T\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole tutkimustietoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

    Eri luontotyyppien ennalleen palautumista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tutkittu. Luontotyypist\u00e4 riippuen palautuminen voi olla nopeaa tai hidasta, ja joillain luontotyypeill\u00e4 sit\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 kunnostustoimenpiteill\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vedet ja kairausj\u00e4te vaikuttavat my\u00f6s luontotyyppien tilaan. T\u00e4m\u00e4n heikentymisen merkitt\u00e4vyys vaihtelee suuresti eri luontotyypeill\u00e4 ja riippuu kairaust\u00f6iden ajankohdasta. Joidenkin pienialaisten ja herkkien luontotyyppien kohdalla vaikutukset voivat olla merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

    Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projektissa pilotoidaan uusia ja kustannustehokkaita tutkimusmenetelmi\u00e4 vesist\u00f6jen biodiversiteetin tutkimiseksi. Tavoitteena on arvioida biodiversiteetti- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia kahden DNA-pohjaisen menetelm\u00e4n avulla, joiden kustannuksia ja kyky\u00e4 tunnistaa vaikutukset verrataan vesist\u00f6jen tilan arvioinnissa k\u00e4ytettyihin perinteisiin seurantamenetelmiin.<\/p>\n

    Projektissa tuotetaan tietoa kehitysvaiheessa olevien ja kustannuksiltaan koko ajan laskevien DNA-pohjaisten menetelmien sovellusmahdollisuuksista, eduista, rajoitteista ja kustannustehokkuudesta malminetsinn\u00e4n biodiversiteetti- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnissa. Lis\u00e4ksi arvioidaan malminetsinn\u00e4n vaikutusta eri luontotyypeille (kangasmets\u00e4t, suot, pienvedet yms.) eri aikoina (talvella tai sulan maan aikaan) ja eri tavoin (vedenkierto, kairausj\u00e4tteen sijoittelu) sek\u00e4 luontotyyppien palautumista kairauksen loputtua.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>

    Kairaussoija<\/h2><\/h2><\/div>

    Kairauksessa syntyy kivip\u00f6ly\u00e4, jota kutsutaan kairaussoijaksi. Malminetsinn\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset -projektissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaivannaisj\u00e4tteiden tutkimusmenetelmi\u00e4 kairaussoijan karakterisointiin sek\u00e4 siit\u00e4 irtoavien aineiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi tutkitaan kairaussoijakasojen yhteisvaikutuksia, mik\u00e4li niit\u00e4 on useita pienell\u00e4 alueella, sek\u00e4 eri ik\u00e4isten kairaussoijakasojen muuttumista ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2493","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":false,"translations":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2493","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2493"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2493\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2564,"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2493\/revisions\/2564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/projektit.gtk.fi\/malminetsinnan-ymparistovaikutukset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}