Malminetsinnän ympäristövaikutukset (METYV) -projektissa on siirrytty valmistelusta tutkimustyöhön. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa erityisesti kairausten vaikutuksista pintaveteen, pohjaveteen, maaperään ja eliöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että projektissa selvitetään esimerkiksi kairausvesien, kairauskemikaalien ja kairaussoijan vaikutuksia sekä kehitetään menetelmiä, joilla vaikutuksia voidaan arvioida nykyistä luotettavammin.

Projekti käynnistyi vuonna 2025, jonka aikana perustyö saatiin hyvin alkuun. Aineistonhallinta on käynnistynyt maastotutkimusten myötä, ja aineistoa on alettu koota tarinakarttatoteutusta varten.

Tutkimuskohteet valittiin projektin alussa, ja maastotarkasteluja sekä kairaussoijan näytteenottoa on tehty Soklin, Ala-Penikoiden, Siiaavan ja Kitisen alueilla. Pinta- ja pohjavesivaikutusten karttatulkinnat ovat käynnissä ja vuoden 2026 maastotutkimuksia suunnitellaan parhaillaan. Tutkimukset tulevat sisältämään muun muassa pohjavesinäytteenottoa, lämpökameralla varustettuja droonilentoja, geofysiikkaa ja ekologisia tutkimuksia.

Kohteellisen pohjavesi–pintavesikonseptin aineistoa kerätään, ja sen tuloksia tullaan käyttämään maastotöiden tarkentamisessa. Kairausten varsinaisten pohjavesivaikutusten tutkimus ei ole vielä alkanut, mutta se on yksi seuraavien vaiheiden tärkeistä kokonaisuuksista. Tutkimusta varten kerätään aineistoa kesän 2026 geofysikaalisilla mittauksilla Soklissa. Maastotyöt keskittyvätkin jatkossa Soklin ja Sodankylän alueille

Kairauskemikaalien ja kairaussoijan ympäristövaikutusten tutkimus on edennyt eri tavoin. Ekotoksikologinen testisuunnitelma on valmis ja useimmat suunnitelluista kairauskemikaaleista on saatu käyttöön, myös ensimmäiset tulokset valmistuivat alkuvuodesta 2026.

Kairaussoijan osalta on analysoitu viisi soijanäytettä ja neljä maaperän vertailunäytettä. Näytteistä tehtiin muun muassa alkuaineanalyysejä, pH-määrityksiä, rikki- ja hiilipitoisuuksien määrityksiä sekä kaksivaiheinen ravistelutesti. Tuloksia on verrattu PIMA-asetuksen raja-arvoihin sekä Keski-Lapin ja Soklin taustapitoisuuksiin. Tulosten perusteella päätettiin ottaa lisää soijanäytteitä edustavuuden parantamiseksi. Tuloksista havaittiin myös, että vanhemmilla kohteilla kairaussoija on sekoittunut maaperään, mikä tekee tulkinnan haastavaksi.

Alustavia ekotoksikologisia tuloksia kairauskemikaaleista

Alustavia ekotoksikologisia testejä on tehty lisäksi Ala-Penikan purovedellä. Vesikirpputestissä ei havaittu vastetta, mutta viherlevätestissä todettiin heikko kasvun inhibitio, joka tuskin poikkeaa tilastollisesti kontrollista. Purosedimenttitesti suoritetaan lähiaikoina. Havainnot ovat hyvä alku, mutta varsinainen tulkinta edellyttää koko testikokonaisuuden valmistumista ja tulosten kokoamista yhteen.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvä näytteenotto on edennyt erityisesti vesieliöstön osalta. Pohjaeläimiä, biofilmiä ja vedenlaatua koskevat näytteenotot tehtiin Soklin, Kitisen ja Ala-Penikan tutkimuskohteilla. DNA-pohjaiset näytteet ovat parhaillaan analysoitavina. Maaekosysteemeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvat tutkimukset ovat siirtyneet kesälle 2026 ja niiden käynnistyminen on seuraava tärkeä askel.

Ensimmäiset tulokset kairauskemikaaleille tehdyistä ekotoksikologisista testeistä ovat valmistuneet ja niitä tulkitaan parhaillaan. Projektin yhteistyökumppanit ovat toimittaneet kairausten apuaineita. Kairauskemikaalit ovat eri aineiden sekoituksia, jotka laimennetaan veteen käyttöä varten valmistajien suositusten mukaisesti. Suomen ympäristökeskus on tehnyt kemikaalituotteilla ensimmäiset toksisuustestit, jotka osoittavat eroja aineiden ympäristöystävällisyydessä. Kirjolohen alkionkehitystestin ja vesikirpputestin perusteella valmiit käyttöliuokset ovat usein haitallisia näille vesieliöille, mutta haitallisuus vähenee tai poistuu liuoksen laimentuessa edelleen vedellä. Toksisuustestejä jatketaan muilla lajeilla ja kairauskemikaaleilla.

Projektissa keskitytään seuraavaksi tulosten tulkintaan, ekotoksikologisten testien etenemiseen, pohjavesinäytteenoton valmisteluun, DNA-analyysien tulosten hyödyntämiseen sekä tarinakartan viimeistelyyn. Projekti on edennyt vaiheeseen, jossa aineistoa alkaa kertyä monesta suunnasta. Tämä luo hyvää pohjaa sille, että loppuvaiheessa voidaan tuottaa sekä tutkimustietoa että käytännön suosituksia malminetsinnän ympäristövaikutusten arviointiin ja vähentämiseen.

Tuloksista kerrotaan projektikumppaneiden ja projektin verkkosivuilla sekä tarinakartassa, joka julkaistaan loppuvuodesta 2026. Tulosten odotetaan olevan laadultaan sellaisia, että ne voidaan julkaista myös tieteellisinä, vertaisarvioituina julkaisuina.